Startit – Mercedes-Benz – KUORMA-AUTOT

Starttia tarvitaan moottorin käynnistämiseen. Haasteena on se, että moottori käy läpi erilaisia syklejä pyöriessään, eli myös puristusta. Puristusta tarvitaan kipeästi erityisesti käynnistyksen aikana. Käynnistyksen aikana tapahtuvan puristuksen tärkeydestä kertovat dieselmoottorit, joissa puristus ei enää toimi muiden vaurioiden, kuten viallisen männänrenkaan jne. vuoksi.

Ne käynnistyvät erittäin huonosti tai eivät käynnisty lainkaan. Manuaalisesti tätä voimaa tuskin saadaan aikaan optimaalisesti käyvän moottorin käynnistämiseksi. Tämän vuoksi autoteollisuus keksi käynnistysmoottorin jo hyvin varhain. Ensimmäinen sarjavalmisteinen käynnistysmoottori asennettiin Cadillaciin vuonna 1913. Vasta 1920-luvulla tekniikka kypsyi hitaasti ja yleistyi.

Jo sitä ennen moottoreissa oli vauhtipyörä. Nykyään vauhtipyörä sijaitsee moottorin ja vaihteiston välissä. Se on raskas valurautalevy, joka myös takaa paremman synkronoinnin tasapainotettujen pyörien tapaan. Vauhtipyörän ulkoreuna on muotoiltu tai puristettu hammaspyöräksi. Startissa puolestaan on pieni hammaspyörä, hammasratas, joka nivoutuu täsmälleen näiden hampaiden kanssa. Tätä hammaspyörää pyörittää voimakas sähkömoottori. Käynnistysmoottoriin menevän virtajohdon paksuus kertoo jo, kuinka paljon tehoa tarvitaan moottorin käynnistämiseen. Siksi myös käynnistyskaapeli (liitin 30) on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Startti sijaitsee siis moottorin ja vaihteiston välissä.

Käynnistyksen aikana syntyy kaksi magneettikenttää. Tämä aktivoi magneettikytkimen, joka siirtää hammaspyörää aksiaalisesti eli eteen- tai taaksepäin. Tämä saa hammaspyörän kytkeytymään vauhtipyörän hammasrattaaseen ja irtoamaan siitä. Yksi yleisimmistä vaurioiden syistä on hammaspyöräpyörä, joka ei enää pysy hammaskehän kanssa kiinni. Sähkömoottori, joka pyörittää hammaspyörää, kytkeytyy päälle vain, kun hammaspyörä on "ulosvedetty". Jos nyt kuuluu naksahteleva ääni, vika on magneettikytkimessä, joka ei jatka tai ei pysty jatkamaan hammaspyörää. Lika voi olla syynä, samoin kuin kulunut akseli.

Tyypillinen väliaikainen korjaustoimenpide on lyödä magneettikytkintä kevyesti vasaralla. Tämä löysää mekanismia ja hammaspyörä voi usein sittenkin laajentua. Tämä ei kuitenkaan aina auta, ja ennen kaikkea ongelma palaa, kun pyörä käynnistetään seuraavan kerran. Silloin tarvitaan korjausta. Yksittäisten osien vaihtoa tehdään kuitenkin harvoin. Useimmiten koko startti vaihdetaan vanhaan osaan yleisesti kunnostettuun käynnistinmoottoriin. Vaihdon tulisi kuitenkin eri syistä olla koulutetun mekaanikon suorittama. Yleensä akku kytketään irti, mikä voi käynnistää ajoneuvon tietyn menettelyn, eräänlaisen ohjelmoinnin, kun se kytketään takaisin eri ajoneuvoihin.

Kun käynnistysmoottori / startti kytkeytyy, se käynnistää moottorin antamalla sille tarvittavan vauhdin. Startin välittömästi tarkoittaa korkeampaa moottorin kierroslukua. Lisäksi hammaspyörä pysyy ulosvedettynä niin kauan kuin sytytysavain on "start"-asennossa. Ilman toista turvaelementtiä hammaspyörä kokisi nyt valtavan nopeuden vastakkaiseen suuntaan. Tämä tuhoaisi koko käynnistysmoottorin. Siksi tähän on integroitu vapaapyörä. Se ei ole mitään muuta kuin kytkin, joka kuitenkin toimii vain yhteen suuntaan vastakkaissuuntaisesti. Tämä periaate on käytössä myös polkupyörissä. Jos poljetaan eteenpäin, ketjun avulla liikutetaan navan hammaspyörää.

Alamäessä polkupyörä voi saavuttaa hyvin suuria nopeuksia. Jos polkimet liikkuisivat sen mukana, se olisi hengenvaarallista. Jos pyöräilijä lopettaa polkemisen, polkimet pysyvät liikkumattomina. Tässäkin on integroitu vapaapyörä, joka toimii vain yhteen suuntaan. Tämä vapaapyörä toimii samalla tavalla kuin auton käynnistin. Jos kuljettaja nyt vapauttaa sytytysavaimen pienellä viiveellä, myös ketjupyörä vetäytyy sisään. Vapaa-ajopyörä voi myös likaantua. Silloin startista kuuluu jatkuva hurina, mutta moottori ei käynnisty.

Käynnistysmoottorille annettavaa virtaa säädetään releillä. Lisäksi, kuten jo mainittiin, tehopoikkipinnat on sovitettava jännitevaatimuksen mukaisiksi. Muuten nämä kaapelit ylikuumenevat. Ajoneuvon mallista ja iästä riippuen lievä lämpeneminen voi kuitenkin olla normaalia. Jos kaapeli kuitenkin kuumenee liikaa, virrankulutus on liian suuri. Tällöin käynnistysmoottoria ei saa käynnistää ja syy löytyy yleensä moottorin kelan käämeistä. Käämissä on oikosulku, joka aiheuttaa sen, että startti ottaa paljon virtaa.

On monia muita syitä ja vaikutuksia, jotka johtavat siihen, että käynnistinmoottori ei enää toimi. Syy ei kuitenkaan aina löydy itse startista. Myös seuraavien komponenttien vika on mahdollista:

• - akku
• - sytytyslukko
• - startin johdinsarja
• - sähkökaapeleiden koskettimet
• - vialliset kaapelit
• - vauhtipyörän hammaspyörän vaurio
• - riittämätön massa

Koska vaurioiden syyt ovat monenlaisia, mutta itse viat ovat melko harvinaisia, kuvaamme niitä vain lyhyesti.

Akku

Jos paristo on liian heikko (alle 12 V), magneettikytkin saattaa naksahtaa tasaisesti peräkkäin. Magneettikytkin toimii, mutta sen virta on liian pieni. Pariston merkkivalo sammuu, jos paristo on liian heikko.

Sytytyslukko

Sytytyslukon vikoja on vaikea paikallistaa ilman työkaluja. Sillä voi olla muiden syiden kaltaisia vaikutuksia.

Kaapelit ja koskettimet

Kaapeli voi olla osittain poikki, koskettimet voivat olla syöpyneet tai löysät. Viallinen maahihna tai maadoitusjohto. Molemmat voivat olla ruostuneita eivätkä siten tarjoa riittävästi maadoitusta. Tällöin akun merkkivalo jää yleensä palamaan, toisin kuin silloin, kun virtaa on liian vähän tai akku on liian heikko.

Viallinen hammaspyörä tai hammasrattaan hampaat

Ketjupyörä on puristettu kiinni valettuun vauhtipyörään. Voi käydä niin, että tämä liitos löystyy. Tämä voi vaikuttaa eri tavoin myös moottorin ollessa lämmin käytöstä tai kylmässä. Jos käynnistintä käytetään käytön aikana, se voi tuhota hammaskehän tai/ja hammaspyörän hampaat. Kun käynnistinmoottori käynnistetään seuraavan kerran, se pitää epämiellyttävää raapivaa tai narisevaa ääntä.

Asianmukainen huolto takaa myös käynnistysmoottorin kunnon.

Erityisesti talvi- ja kesäkäyttöä varten moottoriöljyjen viskositeettia on säädettävä (mitä kylmempi, sitä ohuempi). Kesäöljyt ovat talvella erittäin viskoosisia. Käynnistysmoottorin on oltava niin tehokas, että sen sisällä olevat keräimet voidaan juottaa ulos.

Tätä on vältettävä.

Magneettikytkimen vasarointi, käynnistimen liittimien 30 ja 50 oikosulku, magneettiventtiilin suihkuttaminen ulkopuolelta jarrupuhdistusaineella, kosketusöljyllä tai tunkeutumisöljyllä - nämä ovat tyypillisiä "hätäapuvälineitä". Ajoneuvoissa, joissa ei ole merkittävää elektroniikkaa, eli 1990-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2000 asti, auton valmistajasta ja mallista riippuen, nämä ratkaisut auttavat väliaikaisesti ainakin rajaamaan syyn. Nykyaikaisissa ajoneuvoissa emme suosittele näitä itseapuratkaisuja, koska elektroniikka voi vaurioitua huomattavasti, mikä voi nostaa korjauskustannuksia kohtuuttomasti. On aina parempi kääntyä asiantuntijan puoleen. Monet vauriot voidaan myös havaita vain startin testipenkissä.