Perävaunun kytkentä – KUORMA-AUTOT

Jo rakenteessa on merkittäviä eroja. Perävaunukytkimiä on saatavana kolme erilaista teknistä mallia, joista kaksi on välttämättömiä:

• - jäykät (kiinteät) perävaunukytkimet
• - irrotettavat perävaunukytkimet (vaaka- tai pystysuoraan irrotettavat).
• - kääntyvät perävaunukytkimet

Kiinteä perävaunukytkin on niin sanotusti klassinen versio. Koukulla varustettu kuulapää on kiinteästi kiinnitetty kantajaan, joten sitä ei voi irrottaa. Tämä tarkoittaa, että tämä AHK on aina näkyvissä ajoneuvon takaosassa. Tämä voi rajoittaa merkittävästi ajoneuvon siluetin esteettisyyttä. Toinen haittapuoli on havaittavissa ajoneuvoissa, joita käytetään pääasiassa kaupunkiympäristössä eli kaupungeissa. Tällöin ohikulkijoiden loukkaantumisriski on suurempi, ja vahingot voivat olla suuremmat peräänajoissa.

Jäykillä perävaunukytkimillä on tietenkin myös etuja. Kun perävaunuja käytetään usein ja erityisesti vaikeissa olosuhteissa, tälle rakenteelle on ominaista erityinen lujuus ja kestävyys. Lisäksi siinä ei ole mekaanisia liitososia, joissa voisi esiintyä liiallista korroosiota ja siten liitososien jumiutumista. Maastoajoneuvot, maasturit ja pakettiautot ovat tyypillisiä ajoneuvoja tällaisille perävaunukytkimille.

Jäykkien vetokoukkujen haittoja vastaavat irrotettavien vetokoukkujen edut. Kaupunkialueilla ja yleensä ne vähentävät ohikulkijoiden loukkaantumisriskiä. Niistä ei ole haittaa, ja ne on asennettava vain tarvittaessa. Kun vaakasuoraan irrotettavan perävaunukytkimen kiinnityspiste ja kannatin jäävät ainakin rajoitetusti näkyviin ajoneuvon alle, pystysuoraan irrotettava perävaunukytkin, jossa ei ole kuulapäätä, ei yleensä näy enää lainkaan.

Tämä johtuu siitä, että kiinnityskohta on usein takapuskurin takana. Tämä rakenne soveltuu siksi ylellisiin limusiiniin ja urheiluautoihin, joissa ulkonäkö ei saa kärsiä, kun AHK ei ole käytössä. Haittapuolena on mekaanisesti liikkuvien osien suurempi korroosioalttius.

Periaatteessa nämä vetokoukut vastaavat irrotettavien vetokoukkujen vaatimuksia, mutta ne ovat hieman kalliimpia. Niitä ei ole saatavana kaikkiin ajoneuvomalleihin, ja siksi tätä mallia käytetään vain rajoitetusti, minkä vuoksi tässä ei käsitellä sitä tarkemmin.

Periaatteessa on tehtävä ero ABE- ja E-merkinnällä varustettujen vetokoukkujen ja sellaisten vetokoukkujen välillä, joilla on vain osatodistus. Ensin mainitut voidaan asentaa välittömästi, eikä niitä tarvitse rekisteröidä. Tämä menettely on vapaaehtoinen. Asiantuntijalausunnolla varustetut perävaunukytkimet sen sijaan ovat rekisteröintivelvollisia StVO:n 21 §:n mukaisesti ja niiden on oltava tarkastajan hyväksymiä.

Koska lähes kaikki ajoneuvomallit on varustettu valmistajan tehtaalla valmistetulla perävaunukytkimellä, jokaista mallia varten on olemassa vastaavat asiakirjat. Useimmat kiinnityssarjat voidaan asentaa myös jälkikäteen ajoneuvon omistajan toimesta. Joidenkin mallien osalta asennus on kuitenkin annettava erikoisliikkeen tehtäväksi. Ajoneuvon koosta (ajoneuvon massa, sallittu kokonaispaino) riippuen versioilla on tuki- ja vetokuormat.

Mitä raskaampi ajoneuvo on, sitä suuremmaksi myös nämä kuormat kasvavat. Pienempien ajoneuvojen vetokuormat alkavat noin 1,2 tonnista ja nousevat raskaiden maastureiden ja pakettiautojen osalta 3,5 tonniin. Muistathan, että perävaunun kuljettaminen saattaa edellyttää tiettyä ajokorttiluokkaa, joka ei ole enää useaan vuoteen kuulunut automaattisesti luokkaan 3.

Tässä on nyt suurimmat erot. Yksinkertaiset perävaunut on varustettu lakisääteisellä vähimmäisvalaistuksella. Tähän riittävät 7-napaiset kaapelisarjat ja vastaavat 7-napaiset pistokkeet. Asuntovaunujen kaltaisissa perävaunuissa on usein oma akku, joka ladataan vaihtovirtageneraattorin kautta. Siksi esimerkiksi tässä tarvitaan ylimääräinen tasainen pluskaapeli. Kaikkien vaatimusten täyttämiseksi tällaiset e-sarjat on varustettu 13-napaisella pistokkeella. Vaatimuksista riippuen voit liittää väliin sovittimen.

Nykyään sähköisten sarjojen on kuitenkin pystyttävä paljon muuhunkin. Monissa ajoneuvoissa tiedot siirretään LIN- tai CAN-väylän kautta. Näin ollen sähköisen sarjan on oltava myös CAN-väyläyhteensopiva. Joissakin ajoneuvoissa on myös apujärjestelmiä, kuten pysäköintiavustin tai automaattinen peruutuskamera. On olemassa Tronic-laatikoita, jotka kytkevät nämä toiminnot pois päältä perävaunua vedettäessä. Vanhoihin ajoneuvoihin on usein asennettava jälkiasennuksena vilkkurele ja vilkkuvalo, jotka ovat osa E-sarjaa. Muut ajoneuvot on jo ohjelmoitu perävaunukäyttöä varten ohjausyksikössä, ja vilkun säätö ja ylimääräinen merkkivalo aktivoituvat automaattisesti. Joissakin ajoneuvoissa saattaa kuitenkin olla tarpeen, että valtuutettu korjaamo aktivoi ensin ohjausyksikön perävaunukäyttöä varten.

Periaatteessa tähän kysymykseen voidaan edelleen vastata kieltävästi. Ajoneuvon asiakirjoissa (rekisteröintitodistus, rekisteröintitodistus) voi kuitenkin olla merkintä, jonka mukaan kuulapää on irrotettava, kun sitä ei käytetä. Useimmissa tapauksissa kuulapää ulottuu tällöin rekisterikilven näkökenttään. On kuitenkin myös mainittava, että tällä hetkellä on edelleen oikeudellisesti harmaata aluetta, jos kuulapää ei poisteta, kun sitä ei käytetä. Tämä johtuu siitä, että peräänajokolarit voivat aiheuttaa huomattavasti enemmän vahinkoa toiselle ajoneuvolle. Autokerhot odottavat myös edelleen ensimmäisiä maamerkkipäätöksiä tuomioistuimissa. Siksi on suositeltavaa poistaa perävaunun kytkin aina, kun sitä ei tarvita.

Pallopää pitää kiinni varsinaisesta kytkimestä. Kuulapään ja kytkinpään välissä on oltava rasvaa molempien osien pitkäikäisyyden lisäämiseksi. Lisäksi tennispallo suojaa ohikulkijoita siltä varalta, että he törmäävät vetokoukkuun.

Aluksi tämä kysymys saattaa kuulostaa oudolta, sillä perävaunukytkin on itse asiassa tarkoitettu perävaunujen vetämiseen. Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut muutakin kehitystä. Esimerkiksi polkupyörän merkitys on kasvanut. Monet ihmiset haluavat ottaa polkupyörän mukaansa lomalle tai suunnittelevat viikonloppuretkiä tietyille alueille, jonne aiemmin piti päästä autolla. Tämän suosion vuoksi polkupyörätelineille ja perinteisille taakkatelineille on syntynyt omat markkinansa.

Kehityksen myötä on tullut käyttöön yhä enemmän polkupyörätelineitä ja takatelineitä, jotka voidaan kiinnittää myös perävaunun vetokytkimeen. Tämä tarkoittaa sitä, että et enää tarvitse ajoneuvoosi luukkutelinettä tai -perävaunua. Perävaunukytkimen avulla voit kiinnittää polkupyörätelineen lähes mihin tahansa ajoneuvoon. Huomaa kuitenkin, että joidenkin perävaunukytkentöjen kohdalla on otettava huomioon vain sallittu käyttö. On esimerkiksi joitakin perävaunukytkimiä, joita saa käyttää vain taka- ja polkupyörätelineisiin, mutta ei perävaunujen vetämiseen.

Eri tarjolla olevien tuotteiden hintaerot määräytyvät myös valittujen materiaalien mukaan (esimerkiksi raskaat terässeokset tai kevytmetallirakenteet). Lisäksi myös ennaltaehkäisevällä korroosiosuojauksella on tärkeä merkitys. Yleensä korkeahintaiset perävaunukytkimet on varustettu huomattavasti paremmalla ruostesuojalla.