Perävaunun käyttö SENCOM

Jos ajoneuvossa on perävaunukäyttöön tarkoitettu kytkin, vetävässä ajoneuvossa on oltava ylimääräinen valvontatoiminto, jonka avulla perävaunun vilkkuvalojen moitteeton toiminta voidaan tarkistaa milloin tahansa. Tämän ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla erillinen merkkivalo perävaunun merkkivaloa varten. Tarkastus voidaan suorittaa myös vilkkureleessä olevan erikoiselektroniikan avulla, esimerkiksi lisäämällä ajoneuvoon vakiona asennetun vilkkuvalon vilkkumistaajuutta. Tätä varten on kuitenkin käytettävä erityistä perävaunukäyttöön tarkoitettua vilkkurelettä, jossa on vastaava ohjauslaite. Useimmiten käytetään kuitenkin perävaunun lisävilkkujen merkkivaloa. Se voi olla jo vakiovarusteena kojelaudassa tai se voidaan asentaa lisävarusteena.

Renkaat ovat perävaunun käytön kannalta vähintään yhtä tärkeitä kuin minkä tahansa muun ajoneuvon käytössä. Ensinnäkin on käytettävä kyseiselle perävaunulle sopivia rengastyyppejä. Tiedot vastaavista mitoista on annettu kyseisen perävaunun rekisteröintitodistuksessa. Mutta myös tarkalla rengaspaineella on olennainen merkitys renkaiden turvallisuudelle ja erityisesti niiden kulumiselle. Renkaan kulutuspinnan on aina oltava koko leveydeltään kosketuksissa tienpintaan, jotta yksipuolista kulumista ei pääse tapahtumaan esimerkiksi renkaan keskellä tai kulutuspinnan reunoilla. Ilmanpaine riippuu renkaan koosta ja kuorman määrästä.

Vaihteiston tyypillä voi olla merkittävä rooli perävaunun käytössä. Usein sanotaan, että manuaalivaihteisto on parempi perävaunun käytössä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa, sillä ajovirheet (esimerkiksi kytkimen jauhaminen liikkeelle lähdettäessä) voivat aiheuttaa kytkinlevyn kulumisen paljon nopeammin. Automaattivaihteistolla toimimiseen liittyy kuitenkin myös omat riskinsä. Esimerkiksi automaattivaihteistoissa käytettävien öljyjen kuluminen voi tietyissä olosuhteissa olla paljon suurempaa, minkä vuoksi lyhyemmät vaihtovälit ovat tarpeen. Usein kuitenkin sanotaan, että automaattiset momentinmuunninvaihteistot ovat perävaunukäytön kannalta hyvä asia, koska ne ovat käytännöllisempiä normaalissa ajossa ja raskaiden perävaunujen vetämisessä.

Vetokapasiteetilla tarkoitetaan perävaunun todellista massaa hinauksen aikana, jota ajoneuvon on vedettävä. Siihen viitataan usein myös nimellä hinauskuorma. Ajoneuvo saa hinata vain tietyn maksimipainon perävaunua. Tieliikennelupamääräyksissä on sallitut enimmäisarvot. Esimerkiksi perävaunun todellinen kokonaismassa kuorma mukaan lukien ei yleensä saa ylittää 750 kiloa. Lisäksi perävaunun todellinen massa saa olla enintään puolet vetoajoneuvon 75 kilolla korotetusta omamassasta. Tämä pätee ainakin, jos kyseessä on jarruton perävaunu eli perävaunu, jossa ei ole omaa jarrua.

Suomessa on voimassa sääntö, jonka mukaan peräkärryä vedettäessä nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. On kuitenkin joitakin poikkeuksia, joissa perävaunun käyttö on mahdollista myös enintään 100 kilometrin tuntinopeudella. Esimerkiksi perävaunun on sovelluttava 100 kilometrin tuntinopeudelle, ja renkaiden on oltava suunniteltu jopa 120 kilometrin tuntinopeudelle. Vetoajoneuvossa on oltava ABS, ja lisäksi vetoajoneuvon sallittu kokonaispaino saa olla enintään kolme ja puoli tonnia. Lisäksi on joitakin muita ominaisuuksia, kuten perävaunun suurin sallittu kokonaismassa sekä muita tärkeitä ominaisuuksia.