Pakosarjat MEAT & DORIA

Pakosarjan vaatimukset ovat korkeat. Pakosarja on rakennettava siten, että pakokaasut pääsevät pakokaasuun mahdollisimman esteettä. Pakokaasut voivat kuitenkin kimpoilla mutkissa ja kaarteissa. Samalla pakokaasujen lämpötilat ovat erittäin korkeita. Tämän vuoksi voidaan käyttää vain sopivia materiaaleja. Pakosarjojen osalta erotetaan toisistaan valetut ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut pakosarjat. Jälkimmäiset tunnetaan myös nimellä viuhkamaiset jakotukit. Valetusta metallista valmistetut pakosarjat ovat helpompia valmistaa ja siksi paljon kustannustehokkaampia. Lisäksi uuden sukupolven katalysaattorit (NOx) on sijoitettava pakosarjaan, koska nämä katalysaattorit vaativat suhteellisen korkeita lämpötiloja kemiallista prosessia varten.

Haittapuolena on se, että pakokaasut voidaan johtaa ulos vain suhteellisen suurella virtausvastuksella. Tämä tarkoittaa, että palotilaa ei voida aina tyhjentää kokonaan. Tietyissä tilanteissa (esimerkiksi moottorin kierrosluvusta riippuen) pakokaasuja voi jäädä palotilaan. Tämän seurauksena seuraava palamisjakso on huonompi. Tämä näkyy suorituskyvyssä ja polttoaineen kulutuksessa. Erityisesti turbolla tai ahtimella ladatuista moottoreista voi tulla vielä tehokkaampia, jos pakosarja on mukautettu vastaavasti. Tämä tehdään ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla jakotukilla. Ne on kuitenkin laskettava ja hitsattava huolellisesti, minkä vuoksi ne ovat hyvin kalliita. Tämä selittää sen, miksi pääasiassa käytetään valurautaisia pakosarjoja.

Valurautaisilla pakosarjoilla on kuitenkin toinenkin haittapuoli: valuraudalla on taipumus halkeilla tai rikkoutua ääritilanteissa. Siksi on suhteellisen suuri riski, että pakosarja voi murtua tietyissä olosuhteissa. Vaikka valurautaa voidaan toki hitsata, se vaatii paljon kokemusta ja taitoa. Muita toimenpiteitä, kuten erityisiä pakokaasun tiivistysmassoja tai nestemäistä metallia, ei suositella pakosarjan korkeiden lämpötilojen ja tärinän vuoksi - korkeintaan väliaikaista tiivistämistä varten.

Pakosarjaa irrotettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kiinnityspultteihin. Yleensä pakosarja on kiinnitetty sylinterikanteen tappipulteilla (pultit, joissa on kierre molemmin puolin). Pakosarja asetetaan ruuvattuihin tappipultteihin ja kiinnitetään sen jälkeen kuparisilla stop-muttereilla. Tässä yhteydessä eri metallit joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa: pään valualumiini, jakotukin ruostumaton teräs tai valurauta tai harmaa valurauta, pulttien teräs ja pysäytysmutterien kupari.

Jalommat metallit joutuvat siis kosketuksiin vähemmän jalojen metallien kanssa, mikä johtaa kemialliseen reaktioon. Lisäksi syntyy valtavasti lämpöä. Tämä voi kirjaimellisesti aiheuttaa pakoputken muttereiden jumiutumisen. Siksi on suositeltavaa lämmittää moottori ennen pakosarjan muttereiden löysäämistä. Näin mutterit tai pultit on helpompi löysätä. Ruosteenpoistoaineella suihkuttaminen on myös suositeltavaa.

Tämän työn aikana, mutta myös moottoriöljyä täytettäessä, on täysin mahdollista, että öljyä pääsee pakosarjaan. Vaikka pakosarja olisi öljytty hieman enemmän pakojärjestelmän töiden vuoksi tai moottoriöljyä olisi valunut hieman enemmän pakosarjan päälle, syttymisvaaraa ei yleensä ole, kun moottori käynnistetään. Öljy palaa hieman voimakkaasti savuttaen, kunnes jakotukki on jälleen vapaa öljystä.

Jos taas öljyä näkyy vuotavan pakosarjasta, tarvitaan toimenpiteitä. Jos pakosarja on sisältä öljyinen, se näkyy yleensä pakoputkessa. Pakokaasut ovat tällöin sinisen värisiä. Lisäksi on tyypillinen palaneen öljyn haju. Tämä tarkoittaa, että öljyä pääsee myös palotilaan. Tässä se on osittain palanut. Jäännökset (öljy ja palamisjäännökset) laskeutuvat pakosarjaan ja katalysaattoreihin.

Ensinnäkin uuden pakosarjan lisäksi tarvitaan myös vastaava pakosarjan tiiviste (moottorin puolella). Y-putkessa voidaan käyttää erilaisia tiivisteitä valmistajasta ja mallista riippuen (litteät tiivisteet tai kuperat metallitiivisteet asennusta varten, ei tiivisteitä vastaavaa liitosta varten). Moottorin puoleisen pakosarjan tiivisteeksi voidaan käyttää myös erityistä pakokaasutiivistemassaa. Tätä levitetään kevyesti, mutta jakotukin tiivisteen molemmille puolille. Sitten jakotukki asetetaan pulttien päälle.

Kuten jo mainittiin, erityisesti valuraudalla on taipumus rikkoutua tai halkeilla tietyissä tilanteissa. Tämä on otettava huomioon pakosarjaa asennettaessa. Korjaamokäsikirjassa kerrotaan, missä järjestyksessä jakoputken mutterit on kiristettävä ja kuinka suurella vääntömomentilla kussakin vaiheessa. Pultit tai mutterit on joka tapauksessa kiristettävä sisäpuolelta ulospäin (joko spiraalimaisesti ulospäin tai ristikkäin ulospäin), ja tämä on tehtävä vähintään kahdessa vaiheessa. Tämä on ainoa tapa varmistaa, että jakoputki istuu tasaisesti ja ehdottoman tiukasti päätä vasten.