Kiristysrullat SKF – Fiat – KUORMA-AUTOT

Nykyään on olemassa kaksi erilaista hihnakäyttöä, jotka kiristetään kiristysrullalla - kiilahihna ja hammashihna. Vaikka molemmat hihnakäytöt eroavat toisistaan merkittävästi, niiden toimintaperiaate on hyvin samankaltainen. Myös hihnakäyttöön ja kiristyshihnapyörään liittyvät kysymykset ovat aina melko samanlaisia.

Hammashihna vastaa venttiilien ohjauksesta, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös jakohihnaksi. Se saa käyttövoimansa kampiakselilta. Suorakulmaiset hampaat sopivat täsmälleen nokka-akselin, kampiakselin ja tarvittaessa vesipumpun ja ruiskutuspumpun vastaavien hammaspyörien hampaisiin. Yleensä tarvitaan myös kiristys- ja ohjainrulla.

Moniurahihna on korvannut klassisen kiilahihnan jo vuosia. Voimansiirron on oltava mahdollisimman värinätön ja tasainen. Nykyaikaisissa komponenteissa, kuten generaattoreissa, on jopa vapaapyörä, jolloin voimansiirto on jonkin verran hitaampi kuin moottorin todellinen kierrosluku, jotta varmistetaan tasainen käynti. Lisäksi tässä tarvitaan myös ohjainulla ja kiristysrulla. Myös tärinänvaimenninta tarvitaan.

On olemassa erilaisia malleja. Yleisin on eksentrinen kiristysrulla, joka synnyttää jännityksen eksentrisesti keskikiinnitykseen nähden kiertämällä. On kuitenkin olemassa myös kiristimiä, jotka toimivat jousipaineen avulla. Se, mitä tekniikkaa käytetään, voidaan tarkistaa korjaamon käsikirjasta.

Vastaavasti myös kiristyshihnapyörän kiristämisessä on eroja. VW:n yksikkösuuttimilla varustetuissa moottoreissa on kiristyspatruunat, joissa tappi tuottaa jännityksen. Kiristystappi painetaan alas ja kiinnitetään paikalleen erikoistyökalulla. Tämä työkalu pitää tappia, mutta se on myös mittari kiristimen ja siihen liittyvän rullan välisen etäisyyden mittaamiseksi.

 Eksentrisissä kiristimissä hammashihna kiristetään ja sitten pyöritetään kerran tai kahdesti pyörimissuuntaan. Sitten kiristysrulla löysätään. Kiristysrullassa on metallimerkki sekä metallitappi, jota käännetään yhdessä eksentrisen kanssa (esimerkiksi monissa Opel-moottoreissa). Kun lovi ja tappi ovat kohdakkain, hihna on kiristetty optimaalisesti.

Toiset valmistajat vaativat todellisen kireyden tarkistamista. Esimerkiksi kuinka pitkälle hammashihna voidaan painaa sisään tietyllä voimalla. Kokeneet mekaanikot voivat tehdä tämän  vanhemmissa moottoreissa tunnustelemalla, mutta on olemassa myös erikoistyökaluja hihnan kireyden määrittämiseen.

 Se, miten kiristysrulla lopulta kiristetään, löytyy yksityiskohtaisesti ajoneuvon valmistajan korjaamokäsikirjasta. Haluamme jälleen kerran huomauttaa, että sekä hammashihnan vaihdon että hihnan kiristyksen tulisi olla koulutetun mekaanikon suorittama. Pienikin virhe voi johtaa vakavaan moottorivaurioon.

Tämä on luultavasti yksi useimmin kysytyistä kysymyksistä hammashihnaa ostettaessa. Tämä ei koske ainoastaan kiristysrullaa vaan myös ohjainrullaa. Kiristysrullan kohdalla asia on kuitenkin hieman monimutkaisempi. Kuten jo mainittiin, kireys tuotetaan eri tavalla. Tähän liittyy aina materiaalin heikkeneminen pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa, että materiaalin väsyminen on täysin normaalia kulumista. Niin käy kerta toisensa jälkeen, että esimerkiksi hammashihnat repeävät tai rullat rikkoutuvat, kun vaihtovälit ylittyvät.

Jakohihnojen tapauksessa molemmat rullat eli kiristys- ja ohjainrullat on siksi vaihdettava samalla kertaa. Näin estetään materiaalin väsyminen. Useimmissa tapauksissa vaurioitunut jakohihna johtaa suureen moottorivikaan, sillä monet moottorit on suunniteltu siten, että männät ja venttiilit tarvitsevat palotilassa päällekkäistä tilaa. Venttiilit osuisivat mäntiin, jos jakohihna vioittuisi. Materiaalin väsyminen on muuten myös syy siihen, miksi hammashihnaa ei pitäisi koskaan asentaa toista kertaa. Hihna venyy ja sen uudelleen kiristäminen voi venyttää sitä liikaa ja aiheuttaa sen katkeamisen.

Jos kyseessä on moniurahihnakäyttö, kiristysrulla ei välttämättä tarvitse vaihtaa, sillä ainoa riski on tiettyjen yksiköiden, kuten laturin, servopumpun, alipainepumpun, ilmastoinnin kompressorin jne. vikaantuminen.

Hihnaa ei tarvitse mitoittaa. Pikemminkin valmistaja määrittelee kullekin moottorille tietyt hammashihnan pituudet. Kaikki muut kysymykset johtuvat siitä, miten jakohihna on kiristettävä. Huomautamme tässä yhteydessä, että kiristystä varten on olemassa erilaisia rakenteita, jotka riippuvat rakennusaikana sekä valmistajasta.

Myös ohjainketju on kiristettävä. Tässä tapauksessa kireys tuotetaan hydraulisella ketjun kiristimellä, joka toimii moottoriöljyn öljynpaineen avulla. Myös tämä öljynpaineen kiristin on kuluva osa, joka on ehkä vaihdettava hyvin pitkin väliajoin. Tämä koskee myös ketjuvetolaitteessa sijaitsevia liukukiskoja. Tästäkin asiasta saa tietoa korjaamokäsikirjasta ja valmistajalta.