Sytytyskaapeleiden tarkastaminen - askel-askeleelta opas
Kaasuläpän eri mallit
Kiinnostavia faktoja ilmamassamittarista
Polttoainepumppu - suorita nämä testit ennen vaihtoa
Common rail -diesel - toiminta ja edut
Yksi moottorin hallinnan tärkeimmistä antureista on ilmavirta-anturi, joka on asennettu sekä bensiini- että dieselmoottoreihin. Ilmavirta-anturit tunnetaan myös nimellä ilmavirran massa-anturit. Anturi mittaa kulloinkin imettävän ilmamäärän, imettävän ilman paineen ja lämpötilan arvot. Moottorin ohjausjärjestelmä tarvitsee näitä tietoja esimerkiksi polttoaineen ruiskutuksen ohjaamiseen, sytytyksen säätämiseen kulloistenkin olosuhteiden mukaan tai pakokaasujen takaisinkierrätyksen tai regenerointiventtiilin ohjaamiseen
| Valmistaja: | PIERBURG |
| Valmistajan numero: | 7.07759.45.0 |
| Valmistaja: | BOSCH |
| Valmistajan numero: | 0 280 218 486 |
Ilmavirtamittarit asennetaan joko suoraan polttomoottoreiden imukanaviin tai ne sijoitetaan niin sanottuun ohituskanavaan, joka johdetaan ulos ja takaisin imukanavaan ja joka muuten kulkee imukanavan suuntaisesti. Aiemmin ilmamassamittarit toimivat johdonmukaisesti kuuman johdon avulla, mutta nykyään ne toimivat useimmiten niin sanotun kuuman kalvon avulla. Kuten vanhemmissa kuumalankailmavirtamittareissa, kuumakalvoilmavirtamittarin lämmitysvastus on valmistettu platinasta. Kuumakalvoilmavirtausmittari toimii niin sanotulla siltapiirillä, joka koostuu lämpötilavastuksesta, anturivastuksesta ja säädettävästä vastuksesta. Nämä kolme komponenttia sijaitsevat keraamisella kerroksella, jossa ne muodostavat eräänlaisen ohuen kalvon. Tämän kalvomaisen pinnan etuna on, että se on vähemmän herkkä kerrostumille ja että sen virtausvastus on pienempi kuin kuumalangalla varustetuissa malleissa. Anturi mittaa sen läpi virtaavan ilmamassan voimakkuutta. Ilmavirtausmittari määrittää mitatun arvon vertaamalla lämmitysvastuksen ja lämpötilavastuksen välistä lämpötilaeroa. Tätä tarkoitusta varten imetty ilma jäähdyttää lämmitysvastusta. Lämmitysvirran avulla lämmitysvastus palautetaan asetettuun lämpötilaan, jolloin voidaan mitata, arvioida ja käyttää säätöä varten tarvittava lämmitysvirran määrä. Ilmavirta-anturin määrittelemät mittausarvot välitetään ohjausyksikölle moottorin hallintaa varten. Nykyaikaiset laitteet toimivat kauttaaltaan digitaalisilla signaaleilla
Ilmamäärämittarin vialla tai toimintahäiriöllä on merkittäviä seurauksia moottorille, ja se voi johtaa epäsäännölliseen käyntiin mutta myös moottorin toimintakyvyn menettämiseen. Jos epäilet ilmavirta-anturivikaa, sinun on ensin arvioitava moottorin ohjausyksikön tiedot kyseisten osien diagnosoimiseksi. Vaikka useimpien tämäntyyppisten antureiden elektroniikka toimii erittäin luotettavasti ja niissä esiintyy harvoin vikoja, ilmamäärämittareiden toimintaa rajoittaa tai vikoja aiheuttaa lähinnä huonosti suodatettu imuilma. Ilmavirta-anturin korjaaminen ei ole suositeltavaa, joten ongelmien ilmetessä on parasta asentaa uusi ilmavirta-anturi
Ilmamassamittaria ei pidä sekoittaa ilmamääräanturiin. Jälkimmäinen on pääasiassa 1980-luvulla kehitetyissä moottoreissa. Yksinkertaistettuna ilmavirran massa-anturi on anturin nokka, joka työntyy imukanavaan ilmansuodattimen ja kaasuläpän väliin. Nokkaan on kiinnitetty kaksi platinalankaa tai kerrosvastusta (tästä johtuvat hintaerot). Toinen on suojattu ilmalta, ja toinen jäähdytetään ohi kulkevalla ilmalla. Tämä johtaa erilaisiin vastuksiin ohmeina.
Tämän seurauksena ohjausyksikkö voi mitata tarkan ilmamassan. Ilmavirtamittari voi määrittää vain läpi virtaavan ilman tilavuuden, mutta ei hapen lämpötilasta riippuvaa tiheyttä eli sen todellista massaa. Dieselmoottorit ja bensiinimoottorit tarvitsevat ilmamassamittaria yhtä lailla. Arvot säätelevät myös turboahtimen suorituskykyä, ruiskutetun polttoaineen määrää jne. Nykyaikaisissa ajoneuvoissa on katalysaattorin takana myös toinen lambda-anturi, joka määrittää puhdistusasteen. Tähän tarkoitukseen käytetään myös ilmamassavirta-anturin tietoja.
Viallisen ilmamassamittarin vaikutukset voivat olla täysin erilaisia. Dieselmoottoreiden kohdalla puhutaan usein tehonmenetyksestä keskinopeusalueella, esimerkiksi kolmannella vaihteella. Moottori voi kuitenkin myös käydä eri tavalla säästä riippuen. Kun sataa ja ilma on hyvin kosteaa, se pyrkii käymään karheasti, mutta kuivina päivinä se on lähes normaalia. Kaasuvaste voi vaihdella ja yleinen suorituskyvyn lasku voi olla havaittavissa. Moottori voi myös käydä erittäin karheasti ja kitisevästi tyhjäkäynnillä, ikään kuin moottori haukkaisi ilmaa.
Jopa pienet ja huomaamattomat vauriot tai tapahtumat voivat johtaa vialliseen ilmamassamittariin. Ilman ilmansuodatinta ajaminen tai imusarja, joka imee vääränlaista ilmaa jostain ilmansuodattimen jälkeen, voi olla syynä, jos liian suuret likahiukkaset tunkeutuvat ja laskeutuvat johtimiin. Sateella ajaminen suurella nopeudella voi aiheuttaa vesimassojen kulkeutumisen ilmansuodattimen läpi.
Myös öljyn kanssa toimiva ilmansuodatin (jotkut urheiluilmansuodattimet käyttävät tätä periaatetta) voi kastella johdot öljyllä. Samoin moottorin palamis- ja seoshöyryt voivat nousta ylös ja kastella johdot, jos kaasuläppä vuotaa. Joissakin vanhemmissa moottoreissa on ilmamassavirta-anturin lisäksi lämpötila-anturi, joka asennetaan pian ilmamassamittarin jälkeen. Myös tämä on tarkistettava.
Kyllä, tämä voi olla mahdollista. Syynä voi olla myös kaasupolkimen potentiometri, viallinen lambda-anturi tai ohjausyksikkö, joka ei enää toimi kunnolla. Lisäksi on muistettava, että ilmamassamittarin vaihdon jälkeen joissakin moottoreissa ohjausyksiköt on säädettävä tai ainakin ilmamassamittari on opetettava. Tämä voi vaatia erilaisia toimenpiteitä valmistajasta riippuen. Lisäksi viallinen ohjausyksikkö voi myös vahingoittaa ilmamassamittaria.
Useimmat ilmamassamittarit asennetaan lyhyeen putkeen, joka työnnetään imusarjaan ilmansuodattimen jälkeen ja ennen kaasuläppää. Ne kiinnitetään yleensä puristimella tai ruuviletkunkiristimillä.
Kerta toisensa jälkeen tarjotaan vain antureita, joissa tätä putkenosaa eli koteloa ei ole. Periaatteessa tietysti vain itse anturi voidaan vaihtaa. Ristikkohunajakotelot voidaan kuitenkin sovittaa tiettyyn anturiin. Nämä kennot muuttavat ilman virtauskäyttäytymistä. Jos kyseessä on saman valmistajan ilmamassavirta-anturi, jolla on sama tuotenumero, voi olla ongelmatonta vaihtaa vain anturi. Suosittelemme kuitenkin yleensä ilmamassamittarin ja kotelon vaihtamista, koska molemmat on sovitettu toisiinsa.
Varmista, että valmistajan numerot vastaavat selvästi toisiaan. Moottoreita myös kehitetään jatkuvasti edelleen ajoneuvon mallisarjan sisällä ilman, että mallipäivitystä tarvitsee näyttää. Ensimmäinen ilmamassamittari tulee usein tunnetulta valmistajalta, kuten Boschilta , VDO:lta tai Hellalta. Varmista ostaessasi, että ajoneuvon valmistajan numeron lisäksi myös ilmamassamittarin valmistaja on sama. Tämän lisäksi emme suosittele halpoja ilmamassamittareita, sillä ne eivät aina toimi kunnolla.
Jos uusi ilmamassamittari ei kuitenkaan näytä toimivan optimaalisesti, se voi johtua myös siitä, että se on viritettävä, kuten aiemmin mainittiin, tai ohjausyksikkö on ohjelmoitava sen mukaisesti. Lisäksi on myös mahdollista, että ilmamassamittati on viallinen tai se on vaurioitunut uudelleen muun vian vuoksi (esimerkiksi, kuten mainittiin, ohjausyksikössä). Erityisesti ilmamassamittarin kohdalla käy selväksi, kuinka tärkeää on, että asiantuntijat asentavat sen, jotta takuuoikeuksia ei menetetä, sillä vaurioita voi olla vaikea luokitella jopa kokeneille mekaanikoille.
