Monissa henkilöautoissa käytetään edelleen sekä rumpu- että levyjarruja. Mitkä ovat erot ja mikä jarrujärjestelmä on parempi valinta?
Muutama vuosikymmen sitten ajoneuvoissa käytettiin lähes yksinomaan rumpujarruja, mutta nykyään levyjarrut ovat ottaneet tämän tehtävän hoitaakseen. Tässä yhteydessä herää tietenkin olennainen kysymys siitä, miten molemmat jarrujärjestelmät toimivat ja mitkä ovat niiden edut ja haitat.
Yksinkertainen ja testattu: rumpujarru
Rumpujarrut ovat yksinkertaisia kitkajarruja. Itse rumpu on helposti tunnistettavissa, erityisesti moottoripyörissä; se on yksinkertaisesti suuri pyörän napa. Rumpu on rakenteeltaan samanlainen kuin autossa, mutta se on vähemmän näkyvä, koska vanteet on asennettu pyörän napaan. Rummun sisällä on kaksi jarrukenkää, joissa on jarrupäällyste. Jarrutuksen aikana nämä kaksi jarrukenkää painuvat rumpua vasten sisäpuolelta. Moottoripyörissä ja vanhoissa autoissa tämä tapahtuu yleensä puhtaasti mekaanisesti vaijerin avulla; uudemmat mallit toimivat hydraulisesti. Yksi järjestelmän eduista on se, että sisäisen vahvistuksen ansiosta tarvitaan verrattain pieniä käyttövoimia. Sisäisellä vahvistuksella tarkoitetaan sitä, että pyörä lepää niin sanotusti jarrupalan päällä. Jarrupäällysteen kiinnitys vaimentaa näin ollen osan pyörimisvoimista, jolloin poljinta tai jarruvipua ei tarvitse painaa yhtä voimakkaasti. Lisäksi rumpujarrun etuna on, että se on suojattu säältä. Märkyys tai muta eivät heikennä jarrutustehoa. Toisin kuin levyjarrussa, aggressiivinen jarrupöly ei laskeudu vanteille.
Jarrupalojen aikaa vievä vaihtaminen
Yksi järjestelmän haittapuolista on jarrupalojen suhteellisen aikaa vievä vaihtoprosessi, joka edellyttää rummun avaamista. Jos jarrupaloja ei käytetä tasaisesti, jarrutusteho vaihtelee huomattavasti. Tyypillistä tästä aiheutuvaa vaikutusta kutsutaan ”luistamiseksi”, eli auto siirtyy pois radalta jarrutuksen aikana. Koska lämmönsiirto on suhteellisen ongelmallista, rumpujarrut ovat myös alttiita niin sanotulle haalistumiselle. Tämä tarkoittaa jarrutusvaikutuksen heikkenemistä, kun jarrutus toistetaan useita kertoja. Muutama vuosikymmen sitten oli siis tavallista, että alamäkeen ajettaessa piti pitää taukoja, jotta jarrut ehtivät jäähtyä uudelleen.
Levyjarru: hyvä annostelu – myös kovalla kuormituksella
Myös levyjarru on rakenteeltaan suhteellisen yksinkertainen: teräksestä tai keraamisesta materiaalista valmistettu jarrulevy on asennettu pyörän napaan, ja jarrusatulassa on jarrupalat. Jarrupalat painavat jarrulevyä alaspäin kuin pihdit ja takaavat näin suuren hidastuvuuden. Henkilöautojen levyjarru toimii yleensä hydraulisesti, jolloin jarrusatuloiden männät liikkuvat jarrutuksen aikana. Kuorma-autoissa nämä jarrumännät toimivat kuitenkin pneumaattisesti eli paineilmalla. Erikoisuutena ovat niin sanotut sisäisesti tuuletetut levyjarrut. Tässä tapauksessa levy on sisältä ontto, jotta lämpö pääsee helpommin poistumaan. Periaatteessa levyjarrut tarjoavat erinomaisen hidastuvuuden ja erityisesti rumpujarruihin verrattuna hyvän annostelun. Toimintavoimat, jotka ovat yleensä hieman suuremmat, kompensoidaan jarrutehostimella. Levyjarrujen haalistuminen on yhtä tuntematon ilmiö kuin epätasainen jarrutusvaikutus.
Levyjarru ei ole vailla haittoja
Tällä järjestelmällä on kuitenkin myös haittoja: korkeassa ilmankosteudessa hidastuvuus voi olla huomattavasti pienempi, kun jarrutetaan ensimmäistä kertaa. Lisäksi hydraulinen jarrujärjestelmä ei ole suoraan riskialtis, mutta se vaatii enemmän huoltoa. Sen lisäksi, että jarruneste on vaihdettava yleensä kahden vuoden välein, jarrumännät voivat myös juuttua jarrusatulaan. Peruskorjaus on asiantuntijan tehtävä, ja sama koskee vuotoja tai huokoisten jarrujohtojen vaihtamista. Levyjarrujen huolto on myös jonkin verran kalliimpaa, koska jarrupalojen lisäksi myös jarrulevyt on vaihdettava ennemmin tai myöhemmin. Edut ovat kuitenkin epäilemättä suuremmat kuin haitat, joten levyjarru on nykyään pitkälti vakiovaruste.
